Isonevan soidensuojelualue ja luontopolku sijaitsee Pomarkussa, heti valtatien vieressä hieman ennen Pomarkkua Noormarkun suunnalta ajettaessa. Alue on osa laajaa retkeilyreittiä, joka kiertelee ympäri Satakuntaa. Suon keskellä on muutaman kilometrin pituinen pitkospuulenkki, joka kiertelee vetisimpien paikkojen ja kuivempien rämeiden läpi. Aurinkoisena lauantaina kävin katselemassa löytyisikö jotain nähtävää. Eläimiä ei juuri suolla enää ollut, lukuunottamatta muutamaa sudenkorentoa. Taisi muutama lintukin lennellä kauempana. Harvinaisen lämmin ilma oli kuitenkin aktivoinut muitakin ihmisiä retkeilemään. Aikaa tuli vietettyä siellä tunti jos toinenkin.
Nyt tenttiviikolla (lue lomaviikolla) on ollut aikaa tehdä kaikenlaista, kun ei ole mitään pakollista ohjelmaa tiedossa. Niimpä toteutin tänään pitkään vireillä olleen suunnitelman lähteä jonnekin ennen auringonnousua ja odottelemaan päivän kirkastumista. Ilmatieteenlaitos oli suosiollisesti luvannut taas aurinkoista syysilmaa ja aurinkokin nousee varsin säädylliseen aikaan tähän aikaa vuodesta, joten tänään oli hyvä toteuttaa suunnitelma. Suuntasin jälleen Isonevalle, tällä kertaan ennen seitsemää aamulla. Paikanpäälle päästyäni alkoi taivas jo sinertää ja hämärä pikkuhiljaa valoistua aamuksi. Mitään megalomaanista aamuspektaakkelia ei taivaalta kuitenkaan tarjoutunut. Tarvisi olla ehkä hiukan pilviäkin, jotka sitten verhoutuisivat eri väreihin auringon noustua. Mutta turha reissu ei missään nimessä tämä ollut. Muutama laulujoutsenryhmä piipahti äänekkäästi kauempana suolla, mutteivät kovin lähelle uskaltautuneet. Tulipa ainakin herättyä aikaisin ja haukattua reippaasti happea heti aamutuimaan.
tiistai 7. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti