Lassilan Saunakoski ... (ja uusi putki)

Käytiin Eijan, Tommin ja Marin kanssa katsomassa Lassilassa sijaitsevaa Saunakosken tilalla työskennelleiden asuinrakennusta, renkitupaa. Allan osasi kertoa, ettei itse päärakennuksessa ole kivijalan lisäksi muuta enää jäljellä, ja niin näytti tämä renkitupakin kovaa vauhtia lahoavan alta. Sisäkatto oli osaksi sortunut alas, joten joka paikkaan ei ollut asiaa. Sisäänkäynnin ympäristössä oli kuitenkin vielä lattiat ja katot jotakuinkin kunnossa. Lattiat olivat täynnä kaikenlaista tavaraa sahanteristä vanhoihin pulloihin, ja maitokannuista hevosenkenkiin. Myös vanha sängynrunko oli loduttoman näköisesti keskellä lattiaa muiden rojujen keskellä. Piipun ympäriltä oli sortunut isot palaset välikattoa, ja vanha katosta roikkuva turkin retali oli jo selvästi parhaat päivänsä nähnyt. Eija katseli ja ihasteli Marin kanssa arkkitehtuurillisia ratkaisuja tapetin ja oven karmien väristä aina hienoihin moniruudullisiin ikkunoihin asti. Mari suri vanhojen aikoijen kaipuuta ja tällaisien rakennuksien ja paikkojen kohtaloja. Minulla oli tietenkin kamera taas mukana ja kyllä sitä jotain jälleen kerran kennolle tarttuikin.

Saunakosken renkitupa

Sisäänkäynti päässyt hieman rapistumaan

Eija ihasteli tapettia ja värimaailmaa, Mari etenkin portaiden polttopisteen pylvästä

Tonkka

Pienen pieni avain, sidottuna toiseen samanlaiseen. Minkälie kirstun avain mahtaa olla?

Lukkojärjestelmä vuosien takaa

Punamultaa seinään

Asuinrakennus on ollut melkoisen hieno siihen aikaan, ja vieläpä renkien asutukseen. Millainenkohan itse päärakennus on mahtanut olla? Jos joku osaa sanoa tästä rakennuksesta tai sen historiasta jotain, tiedän varmaksi kaksi henkilöä, jotka ovat hyvin kiinnostuneita kuulemaan lisää.

Perjantaina sain uuden lelun kameraan, pitäähän niitä aina olla. Ja hankkia uusia, jotta vireys ja into säilyy, eikö vain. Canonin makro-objektiivi malliltaan EF 100/2.8 macro tuli siis hankittua. Ensituntumalta ihan mukavan oloinen peli. Ja ennenkaikkea mahdollistaa makrokuvien ottamisen. Maailmassa on niin paljon kaikkea pientä mielenkiintoista yksityiskohtaa, joita normaalisti paljaalla silmällä ei näe, tai ei osaa katsoa. Makrokuvaus avaa uuden maailman tässä suhteessa, ainakin auttaa katsomaan ympäröivää maailmaa erilaisin silmin. Kaikkialta löytyy potentiaalisia kohteita. Ja sekös on hauskaa. Alla muutama kukkaiskuva uuden obiskan koeponnistusreissulta. Myös yllä oleva avaimen lähikuva on tällä pläiskäytetty. Ainiin, ja samaan syssyyn ostin LowePro:n kamerarepun, johon mahtuu koko settini samalla kertaa, mallimerkinnältään CompuTrekker AW.

Mukavasti tuntuu piirtävän

Yllä olevasta kukasta hieman lähempää

Helyllä on hauska orava pihapiirissä. Se käy aina koputtelemassa ovea saadaakseen ruokaa, perunaplättyjä. Sitten kun saa niitä, käärii se ne nyytiksi suuhun ja käy joko piilottamassa ne pihapuuhun, tai viemässä navettoon poikasilleen.

Olisko teillä ruokaa?

No, missä sitä on?

Jos hiukan vielä tulisi lähemmäs..

Saunarakennuksen remonttia osa 1/2

Koko kevään on mökillä jyllännyt saunarakennuksen remppa. Rakennuksen takana ollut avoin varastosyvennys on tarkoitus ottaa hyötykäyttöön ja samalla remontoida kokonaisuudessaan sekä sisä, että ulkopinnat, ja muu ulkoinen olemus sisustusta ja ovia myöten. Tässä pieni kuvakimara kevään tekemisistä. Kuvat aukeavat suuremmiksi klikkaamalla kuvaa (kuten kaikissa kirjoituksissani täällä).

kohteena kuvan rantasaunarakennus (kuva vuodelta 2006)

sauna järveltä päin (2006)

(19.4.) tämä syvennys on siis tarkoitus rakentaa umpeen ja ottaa sisäkäyttöön

(30.4.) pieni ikkuna tulee myös tällekin puolelle, kuvassa alkaa olla jotakuinkin paikallaan

(2.5.) ulkoseinä on jo ommeltu kiinni...

(4.5.) ...ja saatu pieni aavistus lisääntyneestä sisätilasta

(4.5.) rakennusvuosi 1975 ja vieressä vilkkuu Porin Maija, tässä kohtaa oli aiemmin pieni varastokoppi

(4.5.) ikkuna suurinpiirtein lopullisella paikallaan

(4.5.) vanha saunaeteisen seinä oli tuon pystypuun kohdalla, ja siis sen vasemmalla puolella oleva osa varastoa

(24.5.) villojen ja paperien laitto käynnissä

(24.5.) hieman on epätoivoisen näköistä vielä tässä vaiheessa

(25.5.) eristeet ja paperit ovat jo välissä ja seuraavaksi tulee vinolaudoitus

Kuvat jatkuvat seuraavassa postauksessa...

Saunarakennuksen remonttia osa 2/2

Mökkiremonttikuvasarja jatkuu..

Viime viikonloppuna oli mukavan lämpimät ilmat touhuta ja vouhkata, joten remontti edistyi taas hyvää vauhtia. On mukava tehdä kun saa jo jotain näkyvääkin aikaiseksi. Sitä ennen tarvii tehdä paljon purkutöitä ja näkymättömiin jääviä alustushommia.

(7.6.) Äiti ja Mari maalaavat seinäpaneeleja ja muuria

(7.6.) maalausmaisteri

(7.6.) edistyykö hommat?

(7.6.) rakennusmestari työssään

(7.6.) äiti kraapii ikkunasta maalarinteippejä

Isä unohti kännykkänsä sunnuntaina mökille, liekö tahallinen teko, kun töistä ei tule mitään ilman sitä. Sai näin oivan syyn käydä heti maanantaina mökillä. Useampana päivänä viikollakin auto suuntasi kohti järven rantaan ja lopulta hyvien sattumien kautta löytyi riittävä määrä seinäpaneelia täyttämään aiemmin jääneen aukon. Lattiavillat ja laudatkin löysivät jo oman paikkansa huoneen pohjalla.

(9.6.) kyllä tästä vielä lattia tulee

(9.6.) villaa väliin ja eikun puuta päälle

Nyt launtaipäivänä käytiin Viljasten porukan kanssa Tampereella, tarkemmin ottaen Hervannassa katsomassa onko kämppä vielä olemassa, ja Ideaparkissa katsomassa josko jotain pitäisi ostaa. Illalla tultiin Marin kanssa mökille, ja siellähän oli taas homma edennyt. Nyt alkoi huomaamaan jo kuinka paljon oli huoneeseen tullut valoa lisää ja tilaakin yllättävän paljon. Ulkoseinienkin paneelit uusitaan kauttaaltaan, laitan niistä kuvia mahdollisesti myöhemmin.

(15.6.) valkoiset seinät tuovat paljon valoa pieneenkin huoneeseen

(15.6.) taas ikkunoiden kimpussa

(15.6.) älä aja itseäsi viimeiseen nurkkaan

(15.6.) lattiasta tulee läpikuultavan valkoinen

(15.6.) öljyvahaa pintaan

Mahtaisiko olla juhannuksena asumiskunnossa? Ei missään nimessä valmis, mutta niin että nukkua pystyy...

Hiirulainen

Utelias metsähiiri pyöri ja hyöri mökin pihamaalla, juoksi kolosta koloon ja ihmetteli minua kun jäin hänen touhujaan katselemaan. Aikamoiset nappisilmät kaverilla, näyttävät ihan mustilta lasihelmiltä.

Rakkaustarina

Pajulintu (edit. olikin pensaskerttu) löysi tänään uuden sydänystävän. Aina se löytyy samasta paikasta ja odottaa kärsivällisesti joka kerta uudelleen ja uudelleen. Siellä se kiltisti katselee ja kuuntelee lirkuttelua. Vaan kun yrittää lähemmäs mennä ottamaan kontaktia, nokkasee se aina vastaan. On siinä ihmettelemistä miten tuon kanssa pitäisi edetä. Antaa tulla lähelleen, mutta ei päästä vierelleen. Härnätäkseen vain taitaa siellä kurkkia. Koko päivän on lintu yrittänyt ottaa selvää kaveristaan, joka ei puhu eikä pukahda. Tunti toisensa jälkeen tulee serenadia ja väsymätöntä yritystä. Vaan ei taida raukka ymmärtää, että on peilikuvalleen rakastunut. Aluksi linnun touhut hymyilyttivät ja naurattivat, mutta homman jatkuessa alkoi jo käymään sääliksi väsymätöntä raukkaa., joka ei saa lainkaan vastakaikua rakkaudenosoituksilleen.

Lintu ei tainnut nähdä ikkunan sisäpuolelle lainkaan, koska mikään tekeminen sisällä ei vaikuttanut linnun pyrkimyksiin. Katselin jonkin aikaa linnun touhua ikkunalaudalla alle kahdenkymmenen sentin päässä, eikä se ollut moksiskaan. Vasta ulos mentäessä lintu otti siivet alleen, mutta välittömästi ihmisen poistuttua palasi ikkunalle.

Kaaria

Aurinko paistaa ja vettä sattaa.. taitaa tulla kesä.. Joskus sopivissa olosuhteissa vesipisaroista heijastuu myös komeita sateenkaaria. Niinkuin tänään. Kaaria, Karinkaaria. Katselin vähän aikaa ikkunasta voimistuvia kaaria, jotka lopulta näkyivät tummalta taivaalta varsin kirkkaasti. Pakko se oli kaivaa kamera laukusta ja napata muutama kuva. Eiväthän ne kovin kauaa jaksaneet loistaa, vaan häipyivät pikkuhiljaa tummaan taivaaseen, ja nyt paistaakin jo aurinko taas. No joo, ulos asti en viitsinyt vaivautua eli kuvat siis otettu, kröhöm, "likaisen" ikkunan läpi. Taitaa jäädä tuo kevätpesu tällä kertaa syksylle :) Lisäksi sade oli sopivasti ripotellut ikkunaan pisaroita, seinät kaatuu päälle ja lipputanko keskellä ruutua. Anteeksi. Mutta se on varmaa, että lauantaitentit on parhaita. Varsinkin näin keväällä. Niimpä munkin pitäisi olla lukemassa tenttiin, eikä kirjoitella täällä tyhjälle yleisölle. Noh, toinen erä alkaa Suomen pelistä, pitää mennä.