Tämä viikko on mennyt aika pitkälti kiipeilyn merkeissä. Keskiviikkona käytiin Antin ja Joelin kanssa Säkylän pirunvuorella iltasella töiden jälkeen käpistelemässä paikallista kukkulanreunaa. Osa kalliosta oli vielä hieman kosteaa tai märkää, mutta päästiin sitä sentään kuivallekin reitille. Ensimmäistä kertaa kyseisellä kalliolla käytiin viime viikon perjantaina hieman vahingossa läpimärän Eurajoen reissun tuoksinnassa. Tiistai ja torstai menivät cavella "runsaslukuisen" yleisökiipeilyn merkeissä. Varsinkin torstaina yksinollessa homma meni todelliseksi hikiurheiluksi, kun kestävyyspainotteisesti ruuvasi ympäri seinää. Edellisten pohjalta oli hyvä ponnistaa lauantaina taas Säkylään päiväksi kiikkumaan. Tällä kertaa Markon ja Petrin kanssa. Sää oli mitä mainioin ja lämpöä riitti ihan omiin tarpeisiin. Onneksi aurinko ei päässyt porottamaan ihan suoraan kalliolle, joten homma oli melkoisen mukavaa. Köydet viriteltiin neljälle reitille, joita yriteltiin milloin paremmalla lopputuloksella, milloin vähän heikommalla. Pääasia oli että oli mukavaa. Kaikki toppasivat reittejä, eikä tuo Markon parivuotinen taukokaan tuntunut haittavaan. Into oli kaikilla ainakin kova. Ja kyllähän se köysikiipeily maistui taas ihan makoisalta. Viime vuonna köysien kanssa pelaaminen jäi aika vähäiselle boulderin varjossa, mutta tänä vuonna on jo useamman kerran tullut köysikalliolla piipahdettua.
Petri Äiti päästä mut kiipeemään! -nimisellä reitillä
Marko samaisella reitillä
Petri ja Savuvana
Kenkä
Savuvanan alkusentit tuottivat aluksi kummallista tuskaa. Petri opastaa allekirjoittanutta
No kyllähän se siitä kun alkuun pääsi
Minä Mustalla enkelillä. Topo sanoo tästä, jotakuinkin niin että jos alkaa pelottaa, hyppää viereiseen koivuun
Petri samaisella reitillä
Marko varmistelee Petriä
Vaihdoin kuvien kokoa hieman suuremmaksi, eli siis kuvaa saa klikkaamalla isommaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti