Makrokuvauksen haasteena on usein valon riittävyys. Se juontaa juurensa efektiivisen valovoiman pienentymiseen suuremmilla suurennossuhteilla. Lisäksi lähikuvauksessa syvyysterävyys, eli kuvassa tarkkana näkyvä alue, on todella pieni. Se saattaa olla millejä, tai parhaimmillaan sen osia. Tästä johtuen objektiivia on välttämätöntä himmentää syvyysterävyyden kasvattamiseksi. Tällöin valoa tulee olla runsaasti, jotta suljinajat jäisivät riittävän lyhyiksi terävän kuvan saamiseksi. Varsinkin kun itse otan yleensä kuvat käsivaralta ja usein liikkuvista kohteista. Pienikin liikahdus saa kohteen helposti pois tarkennusalueelta. Tulevaisuudessa täytyy varmasti opetella enemmän käyttämään jalustaa tai vähintään monopodia, kun sellaiset tuli hankittua.
Tässä jokunen otos kesän ajalta. Lisää kuvia löytyy täältä.
Oheinen kuvapari osoittaa, kuinka lähelle makrokuvauksella pääsee. Toisaalta tuossa toisessakaan kuvassa ei olla vielä edes kovinkaan lähellä mahdollisimman suurinta suurennossuhdetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti