Etelän kuukkeleita

Olimme Mikan, Janin ja Hannun kanssa viime sunnuntaina vuoden 2009 VLK:n eli vuoden luontokuvan ottaneen Kari Leon vieraina käymässä paikallisella kuukkelireviirillä. Kuukkelia pidetään yleisesti lapin lintuna, ja niin se enimmäkseen nykyään onkin, mutta onneksi siellä täällä on reviirejä myös etelänpänä. Aiemmin kuukkeli oli myös etelässä huomattavasti yleisempi kuin nykyään. Kuukkeli viihtyy mieluiten vanhassa naavaa kasvavassa kuusimetsässä, joita eteläisessä Suomessa on koko ajan entistä vähemmän. Naava on sikäli kuukkelille tärkeää että se varastoi ravintoa talven varalle usein juurikin naavaan. Se pyörittelee ruokaa nokassaan, jolloin ravinnon pintaan jää limainen kerros. Tämän kerroksen avulla ruoka pysyy naavassa kiinni ja tekee myöskin suojaavan kerroksen sen pintaan.

Naavapartainen oksantynkä

Saavuimme paikanpäälle aamusella ja eipä aikaakaan kun meidätkin jo löydettiin kuukkelien johdosta. Kuukkelin lento ja hyppely oksalta toiselle on hienon ja kepeän näköistä, erityisesti tuollaisessa vanhassa korpimetsässä se hyvinkin erityisen tunnelman. Ikävä kyllä kyseiselläkin metsäalueella on koko ajan raivausuhka päällä, ja metsäkoneen jäljet nuolevat sammalpintaa jo ihan alueen vieressä.

Kuukkeli itselleen ominaisessa ympäristössä

 Virroilla oli satanut lumi maahan jo edellisenä päivänä, ja syksy muutenkin jo sen verran pitkällä, ettei enää löytynyt ruskan värejä maasta. Sen sijaan lunta oli paikoittain jo ihan kunnolla maassa.

Lähtövalmius on olemassa, lentokuva jäi taas ottamatta 

Kuukkelien lisäksi paikalla pyöri varsin aktiivisia töyhtötiaisia, sekä muutama hömötiainen. Täytyy kyllä sanoa että töyhtötiainen on yksi niistä vauhdikkaimmista tiaisista, mitä on tullut tavattua. Eipä ole hetkeäkään paikallaan. No, joskus sentään osuu oikealle kohdalle terävyysaluekin, kun tarpeeksi yrittää.

Hömötiainen samoilla oksilla kuukkelin kanssa

Jo ennen kuukkelireviirille pääsyä saimme maistaa pikkuisen korpimaisemaa, kun Kari näytti meille hienon erämaisen tienvarsimaiseman. Onneksi kaikilla oli kamerat visusti repussa kun paikalle tallustettiin, muuten olisi ollut vaarana saada bonuksena hirvi mukaan kuvaan.

Hirvi olisi pönöttänyt noin suurinpiirtein vasemmassa reunassa ylemmän kultaisen leikkauksen kohdalla

Kiitos Karille vieraanvaraisuudesta ja opastuksesta. Oli helppo tallustaa vain jonon jatkeena perässä kun on osaava ja tietävä opas matkalla mukana.