Maanantaina käväistiin aamupäivällä Janin kanssa Kuuminaisten niemenkärjessä. Lämpimät pääsiäiskelit meinasivat tehdä tepposet, kun itsellä oli hieman liian vähän vaatetta päällä. Olisi se nyt pitänyt arvata, että merenrannalla on aamulla vielä melko viileää tähän aikaan vuodesta. Jäät olivat rantojen edustalta sulaneet, mutta kauempana merellä oli vielä melko paksu jääkerros meren kantena. Kahlaajia ei näkynyt juuri lainkaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, vaikka rantalietteistä olisi löytynyt varmasti jo paljon syötävää.
Kävelimme lähes heti paikalle päästyämme ihan niemen kärkeen katselemaan lähivesiä. Kuvailut kohdistuivat lähinnä ohi lentäviin ja uiviin lintuihin.
|
Tukkasotka |
|
Tukkakoskelo |
|
Haahka tarvitsee muutaman pompun veden pinnasta ennen kuin saa riittävästi ilmaa siipien alle |
|
Telkkäpariskunta laskeutumassa |
|
Telkän laskut näyttävät välillä melko humoristisilta |
|
Laskutelineet on auki |
|
Plomps, täh mihin se tyttö katos |
|
Pinkaistaampa perään |
|
Perhana, kun meinaa mennä nokilleen tämäkin startti |
|
Pääsi sitä sentään ilmaan |
|
Uivelopariskunta ohilennolla |
|
Haahkaparvi odottelemassa jäiden sulamista |
|
Vaikka rajaus on takapuolesta, jostain syystä pidän tästä kuvasta |
|
Haahkapari |
Yllättäen niemen edustalle ilmestyi uusi pintakivi kuin tyhjästä. Tai ainakin siltä se näytti, kun hylje nosti päänsä pinnalle. Iloinen yllätys, sillä en ole koskaan ennen nähnyt harmaahyljettä luonnossa. Toinenkin yksilö näkyi hieman kauempana, ennen kuin molemmat katosivat pois näköpiiristä.
|
Harmaahylje |
|
Kuuminaisten kärjen kasvillisuus on varsin karun näköistä |
|
Tylli |
Rannalla nököttää yksi komean kokoinen kivi. Piti ihan mennä viereen katsomaan olisiko siinä mitään kiipeämistä. Ihan ei vielä boulderpatjoja kannata kuitenkaan pakata autoon tämän takia, sillä murikassa ei ollut yhtään sellaista pintaan missä kiipeilyä tarvitsisi harrastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti