Utö

Kävimme poikaen kanssa viime viikonloppuna Utö:ssä katselemassa ulkosaaristo kevättä. Yksikään meistä ei ollut ennen käynyt paikanpäällä, joten tiedossa oli opettelureissu tälle Suomen eteläisimmälle asutulle saarelle. Lähdimme perjantaina ajelemaan hyvissä ajoin Porista kohti Nauvon Pärnäisiä, josta yhteysalus M/S Eivorin oli määrä lähteä 18:15 kohti Utö:tä. Merimatka kestää aikataulun mukaan neljästä viiteen tuntia ja matkan varrella käväistään muutamassa saaressa pysähtymässä. Yhteisaluksella matkustaminen on ilmaista, joka on jokseenkin harvinaista nykymaailmassa. Yleensä on tottunut siihen, että kaikesta saa maksaa. Laivalta löytyy kahvila, josta saa myös ruokaa vatsantäytteeksi. M/S Eivorin aikataulut löytyvät netistä osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Saaristoliikenne/Sivut/Utonreitti_Eivor.aspx.

Auringon laskiessa saavuttiin Jurmoon

Jurmon satama-altaassa

Olimme varanneet paikanpäältä majoituksen ennakkoon saaressa asuvalta oppaalta Hanna Kovaselta. Hän pitää opasretkien lisäksi Hannas Horisont -nimistä majoituspalvelua saarella. Majoitukseen kuului aamupala, jonka saimme nauttia Hannan vanhempien luona. Lisäksi lauantaina söimme maittavaa lounasta Hannan kahvilalla. Järjestelyt toimivat hyvin ja voin suositella Hannas Horisont:ia kaikille Utö:ssä käyville.

Hannan kioski sijaitsee keskellä kylää

Majapaikkamme. Edessä Mika ja takana tulee Hannu

Näkymä ikkunastamme

Saarella oli jännä huomata, kuinka leppoisaa meno pienessä saaristolaiskylässä voi kauniina kevätpäivänä olla. Vielä on näköjään paikkoja, joissa ei tavaroita varasteta, eikä tuhota heti kun selkänsä kääntää. Saarella toimii pieni kyläkauppa ja se oli auki lauantaina pari kertaa tunnin kerrallaan, tunnin aamupäivällä ja tunnin kuuden aikaan alkuillasta. Kaupasta sai kaikkea, mitä ihminen elääkseen tarvitsee.

Saarella asuva tuttavallinen kissa

Aamu oli aikainen ja ilma kostea

Utö:n ehdottomasti tunnusomaisin rakennus on vanha majakka, joka näkyy lähes kaikkialta saaresta. Saarelta löytyy muutama puolustusvoimien alue, jonne ei ole menemistä. Lisäksi pesimisaikaan rantojen läheisyydessä on paljon pesiä, joten niiden häiritsemistä tulee välttää. Varmimmin se tapahtuu kulkemalla polkuja pitkin, joita meneekin saaren eri osiin ihan rantaan saakka.

Hannu ja Mika tunti saarelle tulon jälkeen

Oma yritykseni

Uusi paikka on aina uusi paikka, eikä siellä yleensä osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Meilläkin reissu meni enimmäkseen kiertelemiseksi eri puolilla saarta. Tästä syystä mitään erinomaisia kuvia ei matkan varrella korttiin tarttunut. Ilmakin oli turhan hieno, joten lintumuuttoakaan ei juuri näkynyt. Ensi kerralla saari on jo tutumpi ja on helpompi miettiä mahdollisia kuvauspaikkoja valmiiksi.

Meri oli ensimmäisenä yönä rasvatyyni

Mika saaren eteläkärjessä 

Majakka näkyy lähes jokapuolelta saarta. Maasto on karua ja kivikköistä. Puita on hyvin vähän.

Lisää kivikkoa

Saariston maisemaa Utö:sta katsottuna

Sunnuntaina oli yhtä tyyni ilma kuin tulopäivänäkin. Tämä otettu Eivorin kannelta hieman lähdön jälkeen.